Hiljaisuuden jälkeen

Olen tosiaan ollut tovin ihan hissukseen täällä blogirintamalla. Perheessä on elelty vähän huolissaan terveysrintamalla ja vieläkin tutkimukset jatkuvat, joten voimia ei ole tälle saralle riittänyt. Tänään poikkesin pienen flunssaisen miehen kanssa sen verran rakennuksella, että saan muutaman kuvan teille nähtäväksi. Katolle laitetaan siis peltejä. Sisällä asennetaan lattialämmityskaapelia ja ehkä jo loppuviikosta valetaan lattiat. On koetettu valita kivilajia betonin joukkoon, koska kun lattia hiotaan niin kivipintaa jää näkyviin. Arpaonnea on sitten, miltä se lopullinen valinta lakattuna näyttää.

Kaipaa kesää

Kaivelin vanhoja kuva-arkistojani ja löysin jaettavaksi muutaman ihanan tunnelmakuvan viimekesältä. En voi sanoa ettenkö pitäisi myös talvesta, mutta Suomen kesä, siinä on taikaa.

Kesään kuului meillä muutto ihan outoon uuteen kaupunkiin nimeltä Rauma. Vanhakaupunki on vienyt palan sydäntä, mutta mereen koetan vielä totutella, kun en ole suolaisen veden ystävä. 

Vanhassa kodissa ajettiin kesä vielä nurmikoita, ennen uuden asukkaan muuttoa, enkä voinut vastustaa kiusausta jättää ajamatta osa apiloista, niin että sain aikaan tuollaisen jalkapallokenttäefektin. 

Kuivausrumpu on elämän pelastus, mutta kesällä rakastan sitä kun saan viedä pyykit ulos ja ne ovat hetkessä kuivia. Naapuri jaksoi maalla aina ihnetellä, mistä meillä sitä pyykkiä riittää.

Merelle käy miehen mieli ja siksi useampi retki tehtiin Rauman edustan saarille lämpiminä kesäpäivinä. Tulevaa kesää odotellen.

Talvipäivän ihanuutta

Kammottava kurkkukipu alkaa jäädä historiaan ja tänään olin sen kunniaksi tunnin salilla ja tunnin lenkillä. Matkalla oli ihan pakko pysähdellä ihastelemaan upeita taideteoksia siellä täällä. Olin varmaan hölmön näköinen hymyillessäni milloin millekin pensaalle ja ruohotupsulle. Oli vaan pitkästä aikaa sellainen ihanan toiveikas olo. 

Rakennuksellakin on menty hurjaa tahtia eteenpäin. Alakerta on levytetty ja lattioissa on styroksia niin ettei varmasti varpaat palele. Ollaan pohdiskeltu lattiapintoja ja hiottu betoni alakerrassa on voittamassa vahvasti tällä hetkellä kisan. Ulkona pystytys tiimi taiteilee terassin katon kanssa ja alkaa pian pellittää kattoa. 

Lunta ja pakkasta

Lapset pääsivät tänään ensimmäistä kertaa koko talvena pulkkamäkeen. Voi niitä riemunkiljahduksia. Pakkanen tuntui niin purevalta että jatkoin hetken katseltuani koiran kanssa matkaa. Raumalla on mukavaa se että kaikki on kuitenkin lähellä, vaikka tänäänkin kyllä tipahdin laskuista siinä, kuinka monta kyyditystä eri suuntiin ollenkaan ajoin. Odotan jo kevättä kun lapset pääsee taas polkemalla itse harrastuksiin.

Olen ihaillen katsellut Ripaus tunnelmaa blogin Heidin virkkauksia ja sen kunniaksi pitää laittaa kuva omasta virkkausopiskelusta. Vasta opettelen erilaisia silmukoita ja television katselu ei ole mahdollista samalla, ainakaan vielä.

Toinen kuva on pupusta, jonka olen joskus Tilda-kaavoilla tytölle tehnyt. Vieläkin on söpö vaikka monet leikit ja matkat on kulkenut. Nököttää ihanan lyhdyn kyljessä, jonka sain rakkaalta ystävältä taannoin tavatessamme. Ihania pakkaspäiviä kaikille ja halikaa rakkaitanne.

I am in love...

Posti toi elloksen kuvaston. Vaateosaston ohitin saman tien, mutta kuinka ollakaan eksyin sisustussivuille. Siellä ne mua odottivat, herkulliset päiväpeitot kaksin kappalein, ja ihanat nojatuolit. Taidan kyllä langeta tilaamaan ainakin tuon päiväpeiton, nojatuolille en oikein keksi sijoituspaikkaa kunnes talo on valmis. Tuleeko teiltä mielipiteitä, kumpi peite on kauniimpi? Sitten oli ihan pakko laittaa tuo kutsuva, yltiöromanttinen vuodevaatekuva. Alimman kuvan nojatuolin tyyppistä olen haaveillut jo pitkään esim. meidän makuuhuoneen oleskelunurkkaukseen. Olisikohan liian rohkeaa ottaa jokin muu väri kuin turvallinen beige, harmaa tai valkoinen. Hymyilyttää tämä valon vaikutus ihmiseen. Taas jaksaa haaveilla ja suunnitella.

Pitsaa kansalle

Tässä muutama ilta taaksepäin iski pitsan himo. Mulla on aivan ihana pitsapohjan ohje, anopilta saatu, mutta laiskuus voitti, kun kello oli paljon ja niinpä kaivoin pakastimesta kaksi valmista pohjaa. Isäntä oli kevennetyn ruokavalion kunniaksi ostanut tehokkaan smoothie koneen ja niin päätin kokeilla jotakin uutta, kun tomaattipyre oli kaupassa. Joulusta oli jäänyt tomaatteja jotka oli vielä ihan ok. Laitoin ne sekottimeen ja porkkana mukaan. Tällä soosilla sitten sivelin pohjan. Päälle silppusin broilerin, joka sekin oli edelliseltä päivältä jäänyt. Vielä hiukan punasipulia, juustoa ja oreganoa. Oli hyvää ja keveää. Porkkana teki hauskan lisämaun. Saa kokeilla jos kiinnostaa.

Rakennuspuolelta sen verran uutisia, että villoitus on loppusuoralla ja huomenna aloitellaan alakerran osalta kipsilevytystä. Aina se on hienon tuntuista, kun asiat etenee. Ai niin toinen kiva uutinen on se että löysin vihdoin sopivan entisöijän meidän vanhalle olohuoneen kalustolle ja työt sen kanssa alkavat sitten maaliskuussa, joten uuteen kotiin kalusto siirtyy uusissa vaatteissa. Haaveissa on saada kalustolle vanhaan tyyliin sopiva moderni ja kestävä yksivärinen asu. Ehkä harmaata, beigeä, tai vaaleaa. Onko ehdotuksia?

Inspiraation hippunen

On ollut niin kovin kiireistä vuoden alku, että rakentamista saati sisustusta en ole juuri ehtinyt ajatellakaan. Eilen illalla kuitenkin näin Divaani-lehden joulunumerossa kuvan, joka liikautti jotakin minussa. Tyyli on aika paljon omaani pelkistetympi, mutta nyt kun meille tulee ne kiiltävänvalkoiset kaapinovet niin tuo tumma, harmaa seinä näyttää jotenkin kutsuvalta. Itse pehmentäisin kokonaisuutta, tekstiilein tai murretumman värisillä yksityiskohdilla. Vetimethän on meillä aika näyttävät ja kromiset tähän kuvaan kun vertaa. Ehkä kevään tulleessa tästä pääsee tosi vauhtiin tämä innostus.

Viime yönä sain nukkua miltei 10 tunnin unet ja pitkä työmatkakaan ei tuntunut lumen tultua niin synkältä. Kevättä kohti sanoi mummo lumessa (uusi paranneltu sanontaversio).